Aloitussivu  •  Kartanon esittely  •  Ratsuhevosgalleria  •  Toiminta  •  Foorumi

Tervetuloa kierrokselle Auburnin kartanon maille

Päärakennus ja miljöö

Auburnin kar­tano on varak­kaan Sokan su­vun vuonna 1885 ra­ken­ta­ma koti ja maa­tila, alku­peräi­seltä nimel­tään Kastan­jan kartano. Uus­re­ne­sans­si­tyy­linen pää­ra­ken­nus on säilynyt jat­ku­van huolen­pidon ja enti­söin­nin an­siosta van­has­sa lois­tos­saan. Kivi­sei­näinen ja mansardi­kattoinen kar­tano on sisä­pinnoil­taan hir­si­ra­ken­tei­nen. Lattiat ovat van­haa leveää lank­kua sekä mar­moria. Myös ratsu­tallit on raken­nettu samaan tyy­liin valkeasta kivestä mansardi­kat­toineen, mutta vali­tet­ta­vasti alku­peräinen talli­raken­nus tuhoutui täysin vuoden 2006 tuli­palossa. Maneesin (Tammi-areena) paikal­la on sijain­nut aikoi­naan heinä­lato sekä lam­pola.

Päärakennuksessa asuvat tallin­omis­taja­sisa­rukset Isabella ja Amanda Sokka, jotka muut­tivat kar­tanon nimen Auburniksi pitkä­kestoisen perin­tö­rii­dan päät­teeksi. Isabella on val­loittanut raken­nuksen länsi­siiven, Amanda itä­siiven. Si­sa­ruk­silla on käy­tössään kaksi­kerroksiset yksi­tyiset tilat, joihin pääsee myös omista sisään­käyn­neis­tään. Ylä­ker­rassa sijaitsee vie­ras­huo­neita, ala­ker­rassa on run­saas­ti oles­kelu- ja aula­tilaa sekä mm. kirjasto ja suuri ruokailu­huone. Kellari­kerrok­sesta löytyvät ylelliset saunatilat ja uima-allas. Raken­nusta kiertävät parvekkeet ja terassit koko mat­kal­ta, ja suu­ria ik­ku­noi­ta on run­saasti. Jokaisesta asuin­osasta pääsee ihai­le­maan sekä puu­tarha- että talli­maisemia.

Auburnin mil­jöö sä­väyt­tää kau­neu­del­laan: ti­luk­sil­la kas­vaa pal­jon van­hoja leh­ti­pui­ta ja kar­ta­non ta­kana ku­kois­taa puu­tar­han li­säk­si eril­linen ruu­su­tar­ha lam­pineen sekä tunnel­mal­liseen leh­toon pystytetty hevosten hautausmaa. Keskellä talli- ja kartano­pihaa olevalta suihku­lähteeltä erkanee sora­teitä, jotka vievät aina pää­tieltä parkki­paikan kaut­ta raken­nuksille, tar­hoil­le, ratsas­tus­kentil­le, huvi­majalle sekä rat­sas­tus­puis­toon ja maasto­este­radoille asti. Kar­ta­non omistuk­sessa onkin paljon maata sekä mökki Kal­la­järven rannalta. Osa tallil­la käyte­tyistä hei­nistä tulee tilan omil­ta pelloilta.

Kartano on nimetty etu­pihalle istutetun suuren hevos­kastanja­puun mukaan, jonka runkoon on naulattu prons­sinen laatta. Laat­taan on kaiver­rettu kartanon rakentajien nimet sekä rakennus­vuosi. Laatta on alku­peräinen, mutta puu on kierrok­ses­saan toinen ja istu­tet­tu 1922. Puutarha­maisella piha­piirillä on useita ratsastus­aiheisia prons­si­patsaita sekä kaunii­ta kukka­istu­tuksia. Puutarha ja tilan yleinen ilme on ylel­listä, mutta samalla vähä­eleistä. Kaikki on toteu­tet­tu tyylik­käästi; laaduk­kailla ja aikaa kestä­villä mate­ri­aa­leilla. Alue on kohtuul­lisen kat­tavasti kamera­valvottu.

•  Kartanon historia
•  Omistajattaret
•  Kuka kukin on?
•  Kuva-albumi

Hevostallit

Auburnissa on kak­si val­ko­tii­lis­tä tal­li­ra­ken­nus­ta. Yk­si­tyis­tal­lista löy­tyvät tilat ja kar­sina­paikat kah­dek­sal­le­toista hevo­sel­le, kun taas 2018 kevääl­lä raken­netussa tamma­tal­lissa kar­si­na­paik­koja riittää jopa reilulle kah­del­le­kym­me­nel­le hevo­sel­le. Reilun­ko­koisissa kar­sinoissa on laadukas hamppu­kuivike, suuret auto­maat­tiset juoma­kupit sekä suola­kivi­teline. Karsinoiden lisäksi molem­mis­ta talli­raken­nuksista löytyvät pesu­paikka sekä varus­te- ja rehu­huone. Tamma­talli on muuten saman­lai­nen kuin yksi­tyis­tal­likin, mutta siellä jokai­sella hevosel­la on avat­tava kalteri-ikkuna. Tallin ulko­ringissä asuvil­la on pelkän ikkunan sijasta ko­ko­nai­nen kaksi­osainen ovi ulos. Yksityis­tal­lissa on lisäksi omistajat­tarien toimis­to, pyykki­huone, solarium toisen hoito­paikan yhtey­dessä, kuntosali sekä tunnel­mal­linen Riders Lounge (josta löytyy aina kahvia!).

Kotoisan tyylik­käästä loungesta löytyvät ratsas­ta­jien omat kaapit, wc, suihku, pukeu­tu­mis­huone, pieni tupa­keittö sekä vuode­sohva tallilla yöpymistä ja oleskelua varten. Talli­laisten tulee pitää lounge siistinä sekä ilmoit­taa mahdollisesta yöpy­mises­tään. Loungen vuode­soh­van lisäksi on mahdol­lista yöpyä talli­vintille kunnos­tetuissa pienis­sä huoneis­sa, joi­den avai­met saa tarvit­taessa joko perijät­täriltä tai talli­mesta­rilta. Vintin kahdes­ta huoneis­tosta toi­ses­sa asuu talli­mes­tarimme Penna Vaanila.

Ratsastajien henki­lö­koh­taiset tarvik­keet tulee säilyttää loungen kaapeissa, sillä satula­huone on varattu ainostaan hevos­ten va­rus­teil­le. Satula­huonees­sa jokaisella hevosel­la on kaksi kauniis­ti nimi­koitua paikkaa suit­sille ja satuloille, minkä lisäksi suojat ja harja­laatikot säily­tetään omas­sa hylly­väli­kössä. Loimi­teli­neitä on jokai­sel­le muutama ja kuivaus­tilaa löytyy pyyk­ki­huo­neesta, jonne saa teho­kasta kuivausta varten lämpö­puhaltimet päälle. Jotta kuivaus­tilaa riittäisi kaikil­le kurai­sim­pien kelien aikaan, tulisi jokaisen hakea kuivat loi­mensa pois viimeis­tään sil­loin, kun tuo uusia tilal­le. Likai­set huovat ym. teks­tii­lit voi viedä pyykki­huonee­seen henkilö­kunnan pestä­väksi ja noutaa ne viimeis­tään kolmen päivän kuluttua samas­ta huoneesta puhtaina (pesupäivät ma, ke ja pe).

Yksityis­tallin kunto­sali on kaikkien kävi­jöidemme käytet­tävissä. Kunto­salin ääni­eris­tys on erin­omai­nen, mutta se ei ole käy­tös­sä enää ilta-aikaan. Talli­työn­tekijät avaavat salin aamu­tallin yhtey­dessä ja lukit­sevat sen noin ilta­ruokin­nan aikoihin. Sali­lla on erityi­sesti irto­painoja, mutta myös perin­tei­sim­mät lait­teet. Lisäksi talli­vintil­lä on tunnel­mal­linen huone joo­gaa tai muuta kehon­huol­toa varten.

•  Tallien pohjapiirustukset ja karsinajärjestys
•  Toimiston ilmoitustaulu

Ratsastuskentät

Auburnin kar­tanon yl­pey­den ai­heet, kak­si läm­mi­tet­tyä ja ma­hon­ki­puis­ta manee­sia, sijait­sevat aivan tal­lin vieres­sä kate­tun kulku­yhteyden päässä. Manee­seista van­hempi, niin sanot­tu Tammi-areena, on tal­lin pää­maneesi ja kilpai­luiden näyt­tämö. Katsomo kattaa etuosan lisäksi koko manee­sin toisen pitkän sivun, mikä mahdol­listaa suurem­pien­kin kilpai­luiden järjes­tämisen ylei­söi­neen. Maneesin tal­lin puolei­sesta itä­päädy­stä on myös mahdol­lisuus seura­ta ratsukoita lasi­te­tusta kahviosta, toi­sesta ker­rok­sesta. Ylä­kerran katso­mosta pääsee käy­tävää pitkin tallin vin­tille. Valai­stus manee­seissa on ympäri vuoden ensi­luok­kainen, eikä liian kirkas: kaarevan katon juhlal­liset katto­kruunut kat­tavat koko hallin ja isot ikkunat pääs­tävät lävit­sensä run­saasti luon­non­valoa. Samal­la tyylil­lä on raken­net­tu uudempi maneesi, Kastanja-areena. Ihmiset pää­sevät hel­posti liik­kumaan manee­sien välillä katso­moiden kautta, mutta ratsu­koiden läpi­kulkua käy­te­tään aino­as­taan kil­pai­lu­tilan­teissa.

Maneesien lisäksi Aubur­nissa on kak­si aidat­tua ul­ko­rat­sas­tus­kent­tää: hiek­ka­kent­tä, kool­taan 40 x 80 metriä, sekä nurmi­poh­jainen derby, kool­taan 75 x 150 metriä. Nurmi­kent­tä on pää­asial­li­sesti tarkoi­tet­tu este­rat­sas­tuk­seen, joten este­kalus­to­katos löy­tyy portin lähei­syy­destä. Molem­mil­ta kentil­tä löytyy sadetus­jär­jestel­mät sekä yhtei­nen kat­somo kahteen suun­taan. Ulko­kat­somon ala­osassa on wc, ylhääl­lä kahvio, kuulut­tamo sekä tuomari­aitio. Kent­tien välil­lä on port­ti, jolloin toista kent­tää voidaan käyttää kilpai­lujen aikana verryt­tely­alu­eena. Derbyn päädys­sä on lisäk­si toi­nen port­ti, jota hyödyn­netään kent­tä­kil­pai­luiden aikana. Portil­ta avau­tuva polku johtaa suoraan maasto­este­radal­le kaunis­ta lam­men­ran­taa kier­täen.

Kaikki rat­sas­tus­ken­tät pidetään ratsastus­kuntoisina ympäri­vuotisesti (pl. derby talvel­la, joskin hankeen saa mennä rat­sas­tamaan). Oman hevosen jätökset tulee siivota rat­sas­tuksen jälkeen niille varat­tuihin astioihin. Myös esteet tulee korjata jäl­jessään pois – poik­keuk­sena derby kevät- ja kesä­aikaan, sillä esteiden kier­tämiseen on riit­tävästi tilaa. Selkään nousua varten suosit­telemme (kartanon hevos­ten kohdalla pakol­lista) jokai­selta ratsastus­kentältä ja talli­pihoista löyty­viä kiintei­tä jakkaroita, jotta hevos­ten selät ja satulat sääs­tyvät tarpeet­tomalta rasi­tukselta.

•  Maneesien pohjapiirustukset ja lisäinfoa


Tarhat, laitumet ja maastot

Talli­pihasta löy­tyy usei­ta suu­ria tar­hoja, joista noin puo­let ovat mui­ta pie­nem­piä ja varat­tuja oreil­le. Orit tar­ha­taan pääa­siassa yksin, mutta niilläkin on ruhtinaal­lisesti tilaa. Valkoiset puu­aidat ovat porteil­taan koristeel­liset ja helppokulkuiset. Orien käyttämiin tarhoihin on vedetty lisäksi sähkölangat. Tarhojen etuosa on hiekkaa mutai­suuden välttämiseksi port­ti­alu­eel­la, mutta peremmällä tarhat ovat maa­pohjaisia ja vihreitä. Tarhat ovat lisäksi sala­ojitettuja, joten sade- ja sulamis­vedet pääsevät valumaan pois peh­mit­tä­mät­tä pohjaa. Puita löytyy satun­naisesti varjo­paikkoja varten ja ensim­mäisessä tarhassa on jopa oma pieni lampi. Jokainen tarha pitää sisäl­lään heinä- ja vesi­kaukalon. Tarhat siivotaan pää­sään­töisesti päivittäin ja alue on valaistu. Auburnissa hevoset tarhataan koko­päiväisesti ympäri vuoden.

Kesällä hevoset pääsevät laidun­tamaan. Suurin laidun, järvilaidun, sijaitsee metsä­kais­taleiden ta­kana vajaan kilo­metrin päässä tallilta. Laidun on suurim­maksi osaksi niittyä, mutta se sisältää myös siivun metsää sekä tilavan pihaton. Juomavedet kuljetetaan laitumelle traktori­mönkijällä ja riimuja ym. tarvikkeita varten laitumen edessä olevalla leven­nyksellä on tukeva hirsikatos. Lai­tu­men­puo­lei­nen jär­ven­ranta on siskosten omistamaa maata, joten siellä saa uittaa hevosia sekä pulahtaa veteen itse. Rannal­la sijaitseva pieni mökki on niin ikään kartanon ja toisinaan se voidaan luovuttaa talli­laisten käyttöön (kysy omista­jat­tarilta tar­kem­min). Toiset laitumet, pohjoislaidun sekä metsälaidun, sijait­sevat aivan tarhojen takana tallin lähei­syydessä. Länsi­lai­dun on tarkoi­tettu kesäl­lä tree­naa­vil­le hevo­sil­le, jotta laidun­matkasta ei tulisi turhan pitkä. Metsä­laitumel­la maasto on lai­tumista kaik­kein vaih­tele­vinta, myös pinnan­muodoil­taan.

Tallin läheiset rat­sas­tus­maas­tot ovat vaihtelevat ja hyvät. Maas­tois­sa on paljon valinnan­varaa aina pik­ku­ky­län hiekka­teistä met­sän kinttu­polkuihin. Tiluk­silla on lisäksi moni­puo­liset maas­to­este­radat eri tasoisten kent­tä­kil­pai­lui­den sekä valmen­nusten järjes­tämistä varten – tosin vain osa esteistä on paikal­laan pysyvästi. Syksyllä 2019 Sokat kunnos­tivat myös kartanon maihin kuuluneen vanhan ratsastus­puiston, joka on tarkoi­tettu ensi­sijai­sesti rat­sas­tus­käyt­töön. Rat­sas­tus­puis­ton hoidetut nurmi­alueet, istutukset ja vesialueet ihannoivat tyyliltään eng­lan­ti­lai­sia puis­toja. Ratsas­tus­puisto on aidattu koristeel­lisella rauta-aidalla (portteja löy­tyy jokai­sel­ta sivul­ta), ja sen vierellä kulkee noin 700 metrin pituinen laukka­suora. Suoralla ei saa kävellä, mutta sitä saa kulkea molem­piin suun­tiin. Maasto­este­radan met­sä­lenk­kiä saa kiertää ainoastaan vas­ta­päivään (merkitty liikenne­merkein), muutoin maas­to­radoil­la nouda­tetaan oike­an­puo­leis­ta liiken­nettä. Maas­to­esteet ovat aina kier­ret­tävissä.

•  Aluekartta ja tarhausjärjestys
•  Faktoja Kallan kylästä

KAIKEN © AUBURN ESTATE 2017–  | AUBURN ESTATE ON VIRTUAALITALLI