Aloitussivu  •  Kartanon esittely  •  Ratsuhevosgalleria  •  Toiminta  •  Foorumi

Kartanon ja Sokan suvun historiaa

Auburnin Kartano, alunperin Kastanjan Kartano, on varakkaan Sokan suvun vuonna 1885 rakentama koti ja maatila. Uusrenesanssityylinen päärakennus on säilynyt jatkuvan huolenpidon ja entisöinnin ansiosta alkuperäisessä loistossaan. Sisarukset Amanda ja Isabella ovat syntyneet Kastanjan kartanoon. Tyttöjen isovanhemmat omistivat kartanon, jonka hevostalleilla isoisä Oiva (s.1927, k.2006) ja isä Timo (s.1963) pyörittivät ravihevosbisnestä. Tyttöjen äiti Heidi Sare (s.1969) yhdessä esteratsastuksesta innostuneen isoäidin, Hertan (s.1935, k.2006) kanssa piti kuitenkin huolen, että nämä oppivat ratsastamaan pienestä pitäen. Isovanhemmat ostivatkin ainoille lapsenlapsilleen aina ikään ja taitotasoon täydellisesti soveltuvat hevoset. Auburnin tämän hetkisistä ratsuista Fellu ja Eela ovat isovanhempien viimeiset ostokset kullannupuilleen.

Amanda ja Isabella ovat siis saaneet jo syntymässään jokaisen hevosihmisen unelman. Nuoruus ei kuitenkaan sujunut täydellisen onnellisesti. Vanhemmat riitelivät jatkuvasti ja äiti katosikin perheen elämästä ensimmäisen kerran tyttöjen ollessa noin 10-vuotiaita - lopullisesti, kun nämä olivat 16- ja 13-vuotiaita. Syytä isän ja äidin välirikkoon ei tytöille selitetty, eikä äiti pitänyt tyttäriinsä enää mitään yhteyttä. Isoäiti koetti kasvattaa naisista järkeviä isän ollessa poissaoleva ja kylmä. Mutta sitten isoäiti kuoli, vain pari viikkoa sen jälkeen, kun isoisä menehtyi usean arvokkaan ravihevosen kera tuhoisassa tallipalossa. Palo oli hyvin todennäköisesti tahallinen, mutta syyllisiä ei löydetty. Tyttöjen isä Timo lopetti rytäkässä hevoshommat täysin, sillä olihan hän menettänyt parhaat juoksijansa. Kun molemmat isovanhemmat olivat nyt menehtyneet, kukaan ei ollut sovittelemassa äkkipikaisen isän ja nuorien tyttärien välejä. Isä ja lapset näkivätkin toisensa viimeisen kerran isoäidin hautajaisissa. Tytöt lähtivät ulkomaille, isä Helsinkiin. Tila oli palanut, pilalla, rikospaikka ja riitaisan perinnön kohde. Kastanjan kartano säilyi asuttamattomana aina kevääseen 2017 asti, jolloin oikeudesta saatiin perintöasioihin päätös. Isä peri rahaa ja osakkeita, tytöt yhdessä kartanon kaikkine maineen.

Amanda ja Isabella tiesivät heti mitä tehdä, kun tila osoitettiin heille kuuluvaksi. Perijättäret palasivat kumpikin omaa reittiään Suomeen ja ryhtyivät asuttamaan kartanoa, jota olivat useita vuosia uhkapelillä ja isältään salaa kunnostaneet. Eela ja Fellu kokivat jälleennäkemisen ja siskoksilla oli lisäksi tuotavinaan uusia ratsuja: Amandalla Riepu ja Leevi, Isabellalla Rilla ja Vila. Yksityistoimintakin saatiin käynnistettyä ilman sen suurempaa mainostempausta tuttujen kautta. Tilan nimi käännettiin englanniksi Auburniksi, sillä siskoksilla oli ajatuksena jatkaa tilan todellisia perinteitä ratsuhevosia kasvattaen. Isoäiti oli nimittäin kertonut, että ennen miesten ravi-innostusta kartano oli jalostanut ratsuhevosia. Tilalla on koko sen reippaan 200-vuotisen historian ajan asunut hevosia sekä maatöitä, vaunuja että korkealuokkaisen perheen huvitteluja varten. Isä ei myöskään hyväksynyt Kastanja-kasvatusnimen käyttöä ja toisaalta Amanda ja Isabella halusivatkin eroon ravihevosmaineesta ja yhteydestä isäänsä. Kansainvälistymisen kannalta englanninkielinen nimi tuntui sopivalta.


Kastanjan Kartanoon Saksasta tuotu hannoverilaisori Domer II vuoden 1925 kesällä ruusutarhalla kuvattuna.

Tilan varhaisessa historiassa ja ratsuhevoskasvatuksessa käänteentekevää oli Suomen itsenäistymisen myötä kasvanut yleinen tarve armeijan ratsuiksi soveltuville ketterille hevosille, joiden tavoitteellinen kasvatus aloitettiin 1925. Kastanja oli tuolloin heti mukana kehityksessä ja kartanolle ostettiinkin Saksasta komea hannoverilaisori sekä viisi tammaa. Näitä risteytettiin täysiverisiin sekä Ruotsista ostettuihin ratsuhevosiin. Muutama oikein suloinen puoliverisen ja suomenhevosen ratsuristeytyskin tilalla syntyi, mutta sitten lopulta päädyttiin maan yleiseen tapaan lainata jo hyviä puoliverilinjoja ulkomailta, erityisesti Saksasta. Hannoverilaiset tuntuivat sitä paitsi kestävän pohjoisia oloja erinomaisesti. Kartanon hevosista lähes kaikki joutuivat 1930- ja 1940-lukujen taitteessa osallistumaan sotiin. Sodassa kaatuneille ratsuille on pystytetty muistomerkit vanhoine hevosenkenkineen kartanontakaiseen lehtoon.

KAIKEN © AUBURN ESTATE 2017–  | AUBURN ESTATE ON VIRTUAALITALLI